Johdanto:
Kaikenlaista on politiikassa varmasti hyvä ottaa huomioon, mutta jonkin verran poliitikkoja seuranneena ja haastatelleena tavallisena kansalaisena, keskityn tässä kirjaamaan lyhyesti ajatuksiani, joiden katson Suomen poliittisen toiminnan yhteydessä voivan auttaa totuudenmukaisen tiedon tavoittelussa ja välittämisessä kuten myös valheiden sekä korruption paljastamisessa.
Tämä ei siis ole mikään opas politiikassa menestymiseen sinänsä. Menestymisessä suurimmat hyödyt ovat varmasti usein löydettävissä aivan muilla keinoin kuin totuutta tavoitellen. Tämä ei myöskään ole kannanotto siitä, onko juuri osallistuminen parlamentaariseen demokratiaan se toimivin tapa edistää kansallismielisten tavoitteiden kannalta oikeanlaista kulttuurimuutosta.
Keskityn juuri totuuden etsimisen keinoihin siksi, että globalistit ovat valheiden viljelijöitä ja valheet heidän merkittävin aseensa.
Länsimainen aiemmin positivistista tietokäsitystä arvostava ajattelukulttuuri on menettänyt asemaansa ja tämä heikentää kansallisen edun hahmottamista. Totuutta arvostavan sivistyksen palauttaminen tulisi olla tärkein päämäärä, koska ilman sitä muut pyrkimykset näyttävät valuvan hukkaan.
⚔
Muistilista edustuksellisessa demokratiassa valheiden ja korruption vastustamiseen:
1. ➳ Edustuksellinen demokratia korruptoi.
2. ➳ Ideologisuus on tärkeää ja vaarallista.
3. ➳ Etsivän asenne. Älä tiedä kaikkea!
4. ➳ Valerintamat. Tieto on päämäärä, ei ase.
5. ➳ Nöyristely vie rappioon.
⚔
1. ➳ Edustukselliseen demokratiaan sisältyy luonnostaan taipumus korruptioon.
Edustuksellisen demokratian edellyttämä kansanedustajan taival johtaa luontevasti poliittiseen korruptioon. Pyrkimys vaikuttaa poliittisiin päätöksiin houkuttelee ihmisiä äänestämään, kannattamaan ja ilmaisemaan kantoja puolesta ja vastaan osana suurta mielipidekilpailua. Tässä ympäristössä puolitiehen perusteltua kannan ottamista voidaan pitää tärkeämpänä kuin hankalien totuuksien esille kaivamista. Totuuden etsintä voidaan kokea vaalityötä häiritsevänä, vaikka se on edellytys kokonaiskuvan kehittymiselle rakentavampaan suuntaan.
Vaikutusmahdollisuuden menettämisen pelko ajaa ihmisiä heikosti harkittuihin kannanottoihin. Harkitseva etäisyyden ottaminen, esimerkiksi äänestämättä jättäminen, koetaan rintamakarkuruutena. Vaalien jälkeen heikosti harkittu politiikka sitten tuottaakin pettymyksen. Tästä seuraa turhautumista, jonka seurauksena ärtymys purkautuukin usein niihin, joiden ei nähdä tehneen tarpeeksi vaalityötä ja niihin, joiden nähdään häirinneen vaalityötä riitaisaksi koetulla totuuden etsinnällä. Mitä enemmän tällaiseen vaalityöhön panostaa, sitä voimakkaammassa vaarassa on altistua tälle rappiolliselle kierteelle, joka nakertaa halua huolelliseen totuuden etsintään.
(Aiheeseen palataan vielä kohdassa 3.)
⚔
2. ➳ Johdonmukainen ideologia on tärkeä, mutta innostuminen ideologisesta hahmottelusta on myös vaarallista.
Johdonmukainen ideologia tarvitaan ohjaamaan toimintaa vakaasti kohti kansakuntaa hyödyttävää päämäärää.
Ideologisessa hahmottelussa on tärkeää pitää mukana siihen kuuluvat toiminnalliset toteutukset. Näitä toteutuksia on voitava tarkastella kohta kohdalta.
Ilman tällaista huolellisuutta ideologinen innostuminen voi muodostua haitalliseksi. Voi muodostua kokemus, että päämäärän saavuttaminen olisi aatteellisen sitoutumisen itsestäänselvä seuraus. Ideologiset hahmotelmat voivat alkaa keräämään itseään myötäilevää sisältöä, joka saa kokonaisuuden kuulostamaan yhä laadukkaammalta, vaikka se perustuukin kasvavasti vain oman käsitteistönsä varaan. Tällaiset hahmotelmat ratkaisuista voivat toimia pakoreittinä arjen rumuudesta, eikä niiden toimimista silloin riittävästi arvioida käytännön näkökulmasta.
⚔
3. ➳ Pohtiva etsivän asenne mieluummin kuin mainostajan. Älä koskaan tiedä kaikkea parhaiten!
Sen sijaan, että vain julistaa näkökantojensa ja muutosvaatimustensa ylivoimaisuutta, on parempi pyrkiä selvittämään ja keskustelemaan siitä, miten Suomessa mitkäkin asiat toimivat, avoimesti pohtimaan, hakemaan tietoa ja arvioimaan esitettyjä ajatuksia.
Esiintyminen keskustelun ja pohdinnan osapuolena voi totuuden edistämisen ohella olla myös uskottavaa mainosta omalle kyvylle hakea ratkaisuja ongelmiin.
On tärkeää pyrkiä hankkimaan tietoa ja ymmärrystä, mutta erityisen tärkeää on osoittaa miten tärkeä itse tämä pyrkimys on.
Pyri kyseenalaistamaan uskomuksiin pohjaava poliittinen kielenkäyttö ja ohjaamaan keskustelua tosiasioiden selvittämiseen. Tällä herätät luottamusta silloinkin, vaikka et itse asiaa hyvin ymmärtäisi, koska tulet osoittaneeksi vähintään tahtosi ymmärtää ja tutkia asiaa sekä kenties paljastaneeksi vastapuolen tietämättömyyden, kyvyttömyyden tai haluttomuuden ymmärtää ja tutkia sitä.
Poliitikot toimivat usein vailla ymmärrystä tai edes pyrkimystä ymmärtää yhteiskunnan toimintaa, työskennellen lähinnä yhteiskunnallisten uskomusten ehdoilla. Äänestäjien suosion kalastelu edustuksellisessa demokratiassa vaistomaisesti houkuttelee tällaiseen ja sitä tulee kampanjoidessa tietoisesti varoa.
Tässä tultiinkin taas edustuksellisen demokratian korruptoivaan luonteeseen. Politiikka näyttää viettelevän politiikan tekijöitä tarjoamaan ratkaisuja kaikkiin asioihin ja mainostamaan omaa ratkaisuaan parhaana ratkaisuna. Edustuksellinen demokratia saattaa poliitikon näkökulmasta tuntua kilpailulta äänestäjien suosiosta, jossa milloin minkäkin asian käsittelyn yhteydessä olisi hyödyllisintä mainostaa itseään asian muita ehdokkaita paremmin tietävänä.
Käytännössä ei kuitenkaan ole mahdollista tietää kaikkia parhaita ratkaisuja kaikissa yhteiskuntaa koskevissa asioissa. Vaalilupauksiinsa hirttäytynyt poliitikko, joka sitten saavuttaakin valta-aseman eikä lopulta ole itse paljoakaan paneutunut yhteiskunnan toimintaan, voi olla lankeamassa houkutukseen tukeutua liiaksi vakiintuneiden järjestöjen, virkamiesten ja lobbareiden verkostoihin muodostaakseen käytännön toteutukset vaalilupaustensa suurin piirtein ja sinne päin toteuttamiseksi.
Tiivistettynä:
Pohtivalla, etsivällä asenteella eteneminen auttaa paljastamaan tyhjiä lupauksia tekevät vale-kansanedustajat, jotka eivät yllättäen kykenekään tämän tasoiseen keskusteluun ja näin paljastavat mainoslauseidensa onttouden. Tämä voi myös herättää tietoisuutta poliitikkojen heikkouksia hyödyntävistä taustavoimista ja muistuttaa ihmisiä siitä, ettei poliittisiin kannanottoihin pitäisi suhtautua kuin ne olisivat kilpailua tai peliä vaan kyseessä on kansakuntamme tulevaisuus, jonka eteen tulee tehdä huolellista työtä.
⚔
4. ➳ Valerintamat hajottavat kansaa. Tieto on globalisteille poliittisen taistelun ase. Kansallismieliselle tiedon tulee olla päämäärä ja totuuden tärkein liittolainen.
Poliittinen järjestelmämme suosii globalismia monin tavoin. Yksi näistä tavoista on, kuinka poliittinen kilpailu tässä ympäristössä houkuttelee suhtautumaan tietoon aseena vastustajien kukistamiseksi. Myös monet meistä, jotka pyrimme toimimaan kansallismielisesti, usein erehdymme käyttämään tietoa aseena. Poliittisen vastustajan ilmeisen virheellistä tietoa lytätään paremmaksi tai vahvemmaksi koetulla tiedolla. Mielikuva paremmasta tiedosta saatetaan kokea tehokkaampana kuin se, että vastustajan väitteen heikkoudet nostettaisiin esiin totuuteen pyrkivän, tietoa etsivän ja perustelevan pohdinan avulla.
Houkutus käyttää tietoa aseena voi johtua ainakin osin siitä tiedon mieltämistavasta, jonka globalisoitunut, monikulttuurinen, eri heimoihin jakautunut yhteiskunta on omaksunut. Tällainen vastakkain asetteleva tiedon mieltämistapa ei kenties ole lähtökohtaisesti ominaisinta länsimaiselle kansakunnalle, joka on nojautunut perinteisesti enemmän positivistiseen, tieteelliseen tiedon mieltämistapaan. Kuka tahansa voi silti tulla omaksuneeksi itselleen vieraan ja omia etujaan heikentävän ajattelukulttuurin, varsinkin, jos ei tule huomanneeksi, että ammentaa suurimman osan yhteisöllisestä tiedonvälityksestään sellaisista viestimistä, jotka harjoittavat vierasta ajattelukulttuuria.
Tieto taistelun aseena on käytäntö, jossa piilee se valtava vaara, että astutaan itse ikäänkuin valheellisten tietojen heimosotien näyttämölle. Tieto toimii silloin hajottamaan kansaa eri leireihin sen sijaan, että se ruokkisi johdonmukaisesti edellytyksiä kansallisen edun hahmottamiseen ja kansan yhtenäisyyttä rakentavaan maailmankuvaan.
Sen ajattelukulttuurin vallitessa, jossa tieto on taistelun ase, valta-asemaan päätyy todennäköisimmin se taho, joka tarinoi ahkerimmin ja taitavimmin, eikä suinkaan esimerkiksi sellainen taho, joka kykenee kehittämään ratkaisuja ympäristönsä haasteisiin rakentavimmalla ja tieteellisesti perustelluimmalla tavalla.
Jos siis tahdomme kestävän ja etujaan varjelevan kansakunnan, on tärkeämpää nostattaa jälleen arvoon se totuuteen pyrkivä länsimainen sivistyskulttuuri, jota on laajalti alettu pitämään pahan lähteenä, kuin valloittaa muutaman fanaattisen kannattajan sydämet hienoilla mainoslauseilla.
Tiivistettynä:
Tiedon kokeminen taistelun aseena houkuttelee heikosti harkittuihin liittolaisuuksiin ja tiedon arvioimiseen sen perusteella, kenen näkemyksiä se tukee tai kuka sen esittää.
On tietoisesti vältettävä refleksiä noudattaa nykyisessä keskustelukulttuurissa vallitsevaa taktiikkaa, jossa inhottu vastustaja ja hänen esittämänsä huono tieto pyritään kukistamaan miellyttävämmän tahon omaksuman paremman tiedon avulla. Täytyy välttää omaksumasta uskomuksia tai liittolaisuuksia, joiden voima perustuu niiden vaihtoehtoisuuteen verratessa niitä vastustajien ilmeiseen huonouteen.
Voi olla entistäkin vahingollisempaa, jos näkemys kansallisesta edusta peittyy yhden virhekäsityksen sijaan toisen paremmalta kuulostavan virhekäsityksen taakse.
⚔
5. ➳ Nöyristely vie rappioon.
Kun kyseenalaistat yleisesti jaettuja uskomuksia ja osoitat tahtovasi muutosta on odotettavissa, että sinua tullaan syyttämään jos minkäkin pyhän lehmän horjuttamisesta ja tästä seuraavan vaaran aiheuttamisesta.
Älä panikoi! Ei ole hyödyllistä suuttua, älähtää, korottaa ääntään.
Älä ryömi vaan pysy ryhdissä, alistumatta nöyryytykselle!
Ei kannata edes puolustella valintojaan, perustella niiden välttämättömyyttä minkään uhkakuvan avulla. Toista mieluummin havaintosi ja tahtotilasi entistäkin jämerämmin.
Tuo pyhä lehmä jonka uhkaamisesta sinua syytetään ei nauti sinun suojeluasi, sillä haet totuutta rakentaaksesi parasta tulevaisuutta kansallesi. Oman kansan edun ajamista ei tarvitse perustella. Sen sijaan pyhien lehmien palvonta vaatii perustelua ja jos se ei ole avuksi omalle kansalle, vaatii se myös tuomion.
Pyhiin lehmiin sekaantuminen, tiedon käyttö taistelun aseena, sortuminen valheelliseen vastakkainasetteluun ja rappiopolitikoinnista nousseiden käsitteiden käyttö vetävät keskustelua niin alhaiselle tasolle, että se häpäisee kaikki osanottajat. Pyri ohittamaan tuollainen keskustelun taso ja säilyttämään kunniasi.
Rappiokulttuuri ruokkii nöyryytyksen tilaa. Nöyryytys vie voimia ja heikentää luottamusta kansakunnan toimintakykyyn. Uskon puute oman kansakunnan toimintaan saa ihmiset näkemään tarvetta ohjata sitä globalistien huollettavaksi, kauemmas itsenäisesti vastuuta kantavasta kansallisesta päätäntävallasta.
Älä pelästy sitäkään, jos sinua ja toimintaasi pyritään häpäisemään tekemiesi virheiden takia. Myönnä virheesi avoimesti ja osoita jämerästi tahtotilasi kohti totuutta ja oikeita ratkaisuja. Rappiokulttuuri ruokkii virheitä ja pahin virhe on sukeltaa rappiokulttuuriin ja ryhtyä ryömimään sen ehdoilla eksyen sivuun tarkoituksenmukaisesta päämäärällisestä toiminnasta.
Kaikessa rappiollisessa toiminnassa on helppoa saavuttaa nopeita erävoittoja, mutta älä suo niitä itsellesi, jos tahdot nostaa isänmaasi ylös. Kun se nousee, se nousee kunniassa, tai se ei nouse lainkaan.
Aspergerilainen blogi 